Tiedetorin ohjelma | Perjantai 29.10.2021

klo 10.30-11.00 Turhan tiedon kirja

Maailma on täynnä tietoa. Miksi tietyt tiedot arvioidaan tarpeellisiksi ja toiset vähemmän tarpeellisiksi? Miksi osa julkaistaan ja osa jää julkaisematta? Kuka valinnan tekee ja millä perustein? Janne ja Taina Saarikivi keskustelevat sivistyksen ja tieteen vapauden merkityksestä. Turhakin tieto voi osoittautua merkitykselliseksi, kun kontekstia vaihdetaan. Tieteellinenkin maailmankuva on aina ihmisen valinnan tulos.

Järjestäjä: SKS Kirjat

klo 11.00-11.30 Mitä on kauneus arkkitehtuurissa?

Keskustelu arkkitehtuurista kilpistyy usein sen ympärille, onko se kaunista vai rumaa. Uutta arkkitehtuuria tuntuvat usein ymmärtävän vain arkkitehdit itse, ja kansa janoaa vanhoja tyylejä takaisin. Miten arkkitehdit puhuvat kauneudesta? Miten he huomioivat kauneuden, talouden ja muut vaatimukset suunnittelutyössään? Arkkitehti, tutkija Helena Teräväisen teoksessa arkkitehdit keskustelevat kauneudesta.

Järjestäjä: Aalto ARTS Books

klo 11.30-12.00 Marginaaleista museoihin

Kansainvälisessä museotyössä on jo pitkään etsitty uusia tapoja tuottaa tietoa eri kulttuureista ja erilaisista ihmisryhmistä. Nykyaikainen museotyö haastaa kolonialismin ja muiden valtasuhteiden värittämää maailmankuvaa ja pyrkii uudistamaan museotyön käytäntöjä yhdenvertaisuuden, kulttuurisen moninaisuuden ja saavutettavuuden näkökulmista. "Marginaaleista museoihin" korostaa museoiden yhteiskunnallista vaikutusta ja vastuuta. Teos tarjoaa uusia välineitä niin käytännön museotyöhön kuin valveutuneelle museokävijällekin. Keskustelemassa Anna Rastas ja Wisam Elfadl.

Järjestäjä: Vastapaino

klo 12.00-12.30 Pahat mielessä – Tieteen näkökulmia pahuuteen

Mistä kumpuaa ihmisen pahuus? Taina Kuuskorven kirja käy läpi persoonallisuuden vakavimmat häiriöt ja tunne-elämän hankalimmat vauriot.

Järjestäjä: Siltala

klo 12.30-13.00 Stadin slangi

Stadin slangi on kiehtova sekoitus kaupungissa 1900-luvun alkupuolella eläneiden ihmisten puheenpartta sekä musiikin ja elokuvien haavemaailmaa. Mistä Stadin slangin kirjavat sanat ovat peräisin ja millainen on ruotsin kielen merkitys sille? Keskustelemassa Stadin slangin etymologinen sanakirja -teoksen kirjoittanut Ulla-Maija Forsberg ja slangia tutkinut Mona Forsskåhl.

Järjestäjä: Gaudeamus ja Svenska litteratursällskapet i Finland

klo 13.00-13.30 Kirjeitä

Roomalaisen valtiomiehen ja puhujan Marcus Tullius Ciceron jälkivaikutus on ollut valtava. Ciceron ainutlaatuiset kirjeet tarjoavat yksityiskohtaista tietoa Rooman tasavallan ajan viimeisten vuosien myrskyisistä tapahtumista ja Ciceron yksityisestä puolesta. Haastattelussa suomentaja Veli-Matti Rissanen.

Järjestäjä: Gaudeamus

klo 13.30-14.00 Mitä Lukianos sanoi tanssista?

Tanssilla oli keskeinen rooli antiikin kreikkalaisessa ja roomalaisessa kulttuurissa. Nyt suomeksi käännetty Lukianoksen Tanssista (n. 160-luku jKr.) on lähes ainoa antiikista meille säilynyt tanssia käsittelevä kokonainen teksti. Paikoin hämmentävän tuoreelta tuntuva teksti vastaa tanssin aiheuttamaan paheksuntaan ja kertoo, kuinka tanssi muovaa katsojien sisintä ja miten kaunista on, kun mieli ja ruumis toimivat yhdessä. Lukianoksen teoksen kreikasta suomentanutta Manna Satamaa haastattelee Arto Kivimäki.

Järjestäjä: Taideyliopisto 

klo 14.00-14.30 PISA 2018: Lukutaito ja opinpolut

Lukutaito on pohja opiskelulle ja näin ollen merkittävä tekijä niin perusopetuksessa kuin jatko-opinnoissakin. Opetusvelvollisuuden laajentaminen nostaa esiin kysymyksiä nuorten osaamistarpeista, -tavoitteista ja oppisisällöistä. Uusimman PISA 2018 -aineistoa hyödyntävän julkaisun kirjoittajat pohtivat mm. digitekstien vaikutusta lukutaitoon, lukutaidon merkitystä koulunkäynnille sekä taitotasoltaan ja taustaltaan erilaisten nuorten koulupolkuja. Keskustelun avainsanoja ovat lukutaito, elinikäinen oppiminen, oppimisen tuki ja oppilaiden ohjaus. Keskustelemassa PISA 2018 -tutkimuksen pääraportin kirjoittajista lukutaitotutkija Kaisa Leino, ohjausalan dosentti Raimo Vuorinen ja erityisopetuksen asiantuntija Ninja Hienonen. Haastattelijana koulutuksen ja arvioinnin ammattilainen, rehtori Najat Ouakrim-Soivio.

Järjestäjä: Suomen kasvatustieteellinen seura ja Koulutuksen tutkimuslaitos

klo 14.30-15.00 Romanttiset suhteet syrjäseudulla kasvaneiden tyttöjen elämässä

Nuorten romanttisten tunteiden heräämistä ja seurustelua pidetään yhtenä keskeisenä nuoruuden kulttuuriseen malliin kuuluvana tekijänä ja siirtymänä kohti aikuisuutta. Minkälaisen sijan romantiikka saa osana tyttöjen arkea ja tulevaisuudenkuvia, kun nuoruuksia eletään elämiksi hyvin erilaisissa maantieteellisissä, materiaalisissa ja sosiokulttuurisissa paikoissa? Aiheesta keskustelevat yliopistonlehtorit Päivi Armila ja Mari Käyhkö Itä-Suomen yliopistosta. Haastattelijana Teppo Eskelinen.

Järjestäjä: Nuorisotutkimus-lehti

klo 15.00-15.30 Kaukaloissa kasvaneet

Kaukaloissa kasvaneet -teos tarkastelee korkealla tasolla jääkiekkoilevia nuoria miehiä. Tutkija Anna-Liisa Ojala seurasi heidän elämäänsä läheltä kahden vuoden ajan etnografisen tutkimuksen metodein. Ojala käsittelee nuorisojääkiekkoa investointina ja sosiaalisena ympäristönä. Jääkiekkoilijat ja heidän perheensä eivät koe, että heidän panostuksensa lajiin olisi mennyt hukkaan. Urheilutoimittaja Juha Kanerva haastattelee tutkija Anna-Liisa Ojalaa.

Järjestäjä: Nuorisotutkimusverkosto

klo 15.30-16.00 Suomalainen järvikirja

Kattava tietoteos kertoo maamme järvien synnystä, historiasta ja vesistöjemme nykypäivän tilanteesta. Professorit Lauri Arvola, Timo Huttula ja Matti Leppäranta vastaavat kirjassaan kysymyksiin, jotka askarruttavat vesistöjen äärellä eläviä ihmisiä ja kertoo, miten turvataan järvien hyvä ekologinen tila.

Järjestäjä: Minerva

klo 16.00-16.30 To do: terveys

Tämä keskustelu ohjaa kuulijansa tielle, jossa terveys ei ole pelkkää suorittamista! Kun oppii tuntemaan itsensä ja löytämään luotettavaa tietoa oman hyvinvoinnin tueksi, voi tehdä aitoja valintoja kohti parempaa vointia. Tiedenaiset on kahdeksan nuoren naisen asiantuntijaryhmä. He murtavat viestinnässään vääriin tietoihin pohjautuva terveysmyyttejä ja ovat vastaisku somessa leviävälle, joskus vaarallisellekin tiedolle. Laura Frimanin jututettavaksi saapuvat Jemiina Kemppainen, Heidi Kinnunen, Minni NevalainenJasmiina Pöntinen, Anniina Halonen ja Sanni Sadetuuli Härmä.

Järjestäjä: Tuuma-kustannus

klo 16.30-17.00 Syntymättömät lapset

Kenen lapset saavat syntyä ja kenen lapset jäävät syntymättä? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo pohtii uutuuskirjassaan, miksi syntyvyys Suomessa laskee, mitä laskusta seuraa ja mitä sille pitäisi tehdä.

Järjestäjä: Into

klo 17.00-17.30 Plasebon arvoitus

Lääketieteellinen keksintö, plasebokontrolloitu koe, paljasti jännittävän ilmiön, plasebovaikutuksen olemassaolon. Mitä tiedämme plasebosta ja plasebovaikutuksesta ja mikä jää vielä arvoitukseksi? Pekka Louhiala tuo selvyyttä terminologiaan, esittelee plasebovaikutuksista tehtyä monitieteistä tutkimusta ja havainnollistaa, kuinka plasebovaikutukset ovat pohjimmiltaan kaiken lääketieteen ja hoidon ytimessä.

Järjestäjä: Kustannus Oy Duodecim

klo 17.30-18.00: Luominen ja evoluutio

Tutkimusmatka luomisen ja evoluution sekä tieteen ja uskonnollisen uskon suhteeseen. Ovatko ihminen ja maailma Jumalan aikaansaannoksia, vai onko elämä kehittynyt vähitellen ja omalakisesti? Voisiko evoluution ja luomisnäkemyksen vastakkainasettelu olla tarpeetonta? Kysymykset jakavat mielipiteitä voimakkaasti. Haastattelussa tutkija E.V. Rope Kojonen.

Järjestäjä: Gaudeamus

klo 18.00-18.45: Menolippu mustaan aukkoon

Mustat aukot ovat yksi avaruuden salaperäisimmistä ilmiöstä, mutta mitä ne oikeastaan ovat? Ovatko mustat aukot avaruuden umpikujia vai kosmisia madonreikiä, oikoreittejä universumin kaukaisiin kolkkiin? Entä miten koko ihmiskunta voi hyötyä mustien aukkojen tutkimuksesta? Aiheesta keskustelemassa Mustat aukot - Ajan ja avaruuden rajalla -tietokirjan kirjoittanut tiedetoimittaja ja -kirjailija Markus Hotakainen sekä kosmologi Tommi Tenkanen. Haastattelijana Tuukka Perhoniemi.

Järjestäjä: Otava ja Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

klo 19.00-19.30 Einsteinin perintö

Albert Einsteinin suhteellisuusteoria on tieteessä ja arkielämässämme keskeinen asia, ja esimerkiksi kännyköiden gps-paikannus perustuu siihen. Einstein julkaisi paljon muitakin teorioita, ja hänen suuhunsa on pantu monenlaisia asioita. Heikki Oja selvittää, mitä Einstein on todellisuudessa kirjoittanut ja mitä Einsteinin ennustuksista on pystytty havainnoilla varmistamaan. Kirjassa käydään läpi 42 Einsteinin teorioiden tunnetuinta ilmiötä. Kuinka monessa Einstein oli oikeassa?

Järjestäjä: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry